Sattuu ja tapahtuu
18.11.2019 17:36

 

Arvasinhan minä, että jos menee hiukankaan raapaisemaan eläkeläisten pintaa, niin takkiin tulee.

Sanaakaan en silti peru. Tämän päivän 60-70 -vuotiaiden ei pidä ylpeillä sillä, että olisivat tämän maan rakentaneet. Sotasukupolvi oli eri.

Kun nykyiset seitsemänkymppiset syntyivät 40-50 -lukujen taitteessa tai 50-luvun alkuvuosina, elettiin jo aikaa, jolloin mentiin kaikessa parempaan päin. Yhteiskunnan tukiverkostot ja sosiaaliturva alkoivat kehittyä, vaikka olivatkin vaatimattomia pitkään. Vähitellen hyvinvointia kertyi yhteiseksi jaettavaksi asti.  Sitä ei voi kiistää, etteikö elämä silti monen kohdalla ollut kovaa.

On myös niin, ettei mikään ikaluokka ole homogeeninen. Myös ikäihmiset ovat kirjava joukko. Joku on painanut vuosikymmenet töitä, toinen on tehnyt parhaansa niitä vältelläkseen. Sivistyneen näkemyksen mukaan on kuitenkin oikein, että omista ansioista riippumatta kaikista pyritään pitämään huolta. 

Kiitos huomautuksesta lukijalleni, joka muistutti, ettei kartiovalkokuusta tarvitse talveksi suojata.

Juu ei tarvitse yleensä, mutta ongelma piileekin keväässä. Kun maa on vielä jäässä, kuusiparan juuret eivät saa kosteutta. Samaan aikaan neulaset haihduttavat kevätauringossa ja koko kasvi saattaa kuivua. Siksi tarvitaan peittoa. Ja koska se saatttaa keväällä unohtua, homma kannattaa hoitaa alta pois syksyllä. Mitään haittaa ei siis pussilakanatötteröstäni koidu. Saattaapa siitä hukan olla hyötyäkin, jos talven lumikuorma kertyy oikein painavaksi.

Postilakko on kestänyt viikon eikä loppua näy.

Lakko on laajentunut koskemaan yhä useampia postin työntekijäryhmiä. Samalla on syntynyt tukilakkoja ja esimerkiksi Helsingin seudun liikenne on vaarassa jumiutua.

Postin johto ansaitsee tukkapöllyn. Ei digitalisaatio ole tänään taivaasta tipahtanut. Paperipostin väheneminen on ollut näkyvissä kauan aikaa,  ja siitä olisi pitänyt tehdä johtopäätöksiä. Henkilöstön kanssa olisi pitänyt neuvotella ja etsiä yhdessä vaihtoehtoja uudesta tilanteesta selviämiseksi. 

Kävi miten kävi, lakossa ei ole voittajia. Näin joulun edellä lakko koettelee lakkolaisten kukkaroja, ja saattaa olla, että postin asiakkaat löytävät uusia palveluntarjoajia.

Itse olen tehnyt joitakin verkkokauppaostoksia, joiden nopeasta toimituksesta olen suorastaan yllättynyt. Kivenheiton päässä sijaitseva huoltoasema tarjoaa Matkahuollon palvelut.   

"Husu" valehteli koska suomalaiset eivät ole tarpeeksi rasisteja.

Helsigin kaupunginvaltuutettu Abdirahim "Husu" Hussein (sd) keksi tarinan, jossa hän taksinkuljettajana joutui asiakkaan rasistisen käytöksen kohteeksi. "Husu" kertoili yhtä ja toista, joka ei taksin lokikirjan mukaan eikä muutenkaan pitänyt paikkaansa. Kun hän jäi kiinni, eikä muu auttanut, hän myönsi valehdelleensa.

Jotain positiivista tässäkin episodissa on. Maahanmuuttajataustaisen "Husun" oli keksittävä tarina, koska suomalaiset eivät olleet tarpeeksi rasisteja.    

   

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 
Siitä maapallon pelastamisesta
16.11.2019 18:20

 

Eikös meidän pitänyt pelastaa maapallo? 

Ihan siltä ei nyt vaikuta. Ostosvimma vain kiihtyy.

Helsingissä on jonotettu ensin Triplaan ja sittten Mujiin. Jälkimmäisen avajaispäivän jono luikerteli Kampin yläkerroksesta aina Narinkkatorille asti ja siitäkin eteenpäin. Jakoivat siellä kuulemma kangaskasseja, joissa luki "ämpäri". Eilen on jonotettu Seinäjoen Ideaparkin avajaisiin, ja kuvista päätellen väkeä on ollut niin ettei jalansijaa saanut.

Suomalaiset ovat ihan niin kuin muutkin: puhuvat toista ja tekevät toista. Koko syksy on paasattu, että turhasta kulutuksesta on luovuttava. Oikeastaan on luovuttava vähän kaikesta kulutuksesta joka ei ole välttämätöntä  ihmishengen pitimiksi. Strömsössäkin parsittiin sukkia ja paikattiin moneen kertaan paikattuja yöpaitoja. Opetus oli, että vaikka kierrätys on hyvä, käyttäminen on vielä parempi ekoteko. Mitään ei pidä ostaa, vaan kaikki käytetään loppuun.

Ja sitten rynnätään sankoin joukoin ostamaan uutta!. Maapallo pitäköön huolen itsestään. Ideaparkiin tullaan ennen joulua ajelemaan varmasti pitkien matkojen takaa. Parisataa kilometriä ei ole mitään, kun tavarataivaaseen päästään. Kotimatkalla auton takakontti on täynnä uutta tavaraa.

Eipäs nyt syyllistetä ketään. Erityisesti nuorilla perheillä on varmasti todellista tarvetta hankkia käyttötavaraa. Kun puuttuu paistinpannua ja kattilaa ja kylpypyyhettä, ne on ihan järkevää hankkia vaikka kauppakeskuksen avajaistarjouksista. Ja viedä saman tien lapset hampparllle. Laatuaikaa siís. 

Myönnettävä se on, itsekin tulee ostettua sellaista mikä ei olisi välttämätöntä. Vanhat pussilakanat olisivat menneet vielä parikymmentä vuotta, mutta niiden pelkkä näkeminen kyllästytti. Uudet kuosit ja värit vetivät puoleensa.

Sen verran otan itselleni ilmastonpelastamispisteitä, että en heittänyt vanhoja lakanoita roskiin. Tein niistä suojatötterön kartiovalkokuuselle talveksi.

Öhöm.  

 

 

 
Postittomia päiviä
14.11.2019 12:24

 

Postin lakko alkoi maanantaina, mutta ilman mediaa en olisi edes huomannut sitä.

Päivälehteni ja muut tärkeimmät lehteni olen jo muutaman vuoden lukenut verkossa. Laskujakaan ei pääse pakoon, sillä ne tupsahtavat maksettaviksi e-laskuina ja eräpäivät pätevät kuten muulloinkin.

Kirjeposti on lähes hiipunut, se on totuus. Mutta en sittenkään voi hyväksyä Postin henkilöstötoimia. Satojen työntekijöiden palkkojen ja työehtojen heikentäminen on niin roisia henkilöstöpolitiikkaa että sellaista on harvoin nähty. Tällä kertaa sympatiani ovat lakkolaisten puolella. Osapuolet löytävät varmasti sovun aikanaan, joten siihen luottaen seuratkaamme tilannetta. 

Ex-aypomo Antti Rinteen (sd)  hallitus kuitenkin korskuu pilttuussaan. Toivoa sopii että se pysyy siellä, mutta merkit arveluttavat. Rinteellä itsellään on vaikeuksia pitäytyä pääministerin roolissaan. Hän on tullut ulos milloin minkäkinlaisten lausumien kanssa, jotka ovat saaneet perustuslakiasiantuntijat kohottelemaan kulmiaan. Nyt on vuorostaan omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd) pannut nyrkkeilyhanskat käteen. Hän valmistautuu mittelemään voimiaan Postin johdon kanssa. Paatero vaatii, että Postin on lakon ajaksi luovuttava kaikista vuokratyöntekijöistään, joita sillä näin joulunaslusaikoina on yleensä muutama tuhat. Vaatimuksensa Paatero perustelee sillä, että hänellä on siihen "omistajana" oikeus. Ei muuten ole. Myös hänen rikkuripuheensa oli viime vuosisadalta. Se hämmensi varmasti määräaikaisen työn saaneita opiskelijoita.

Välillä on mukava tavata onnellisia ihmisiä.

Valittamisesta on tullut normipuhetta. Missä kaksi tai kolme kokoontuu, siellä takuuvarmasti valitetaan. Aiheita löytyy aina.

Mieleen on jäänyt tapaus, miten eräässä kaupungissa päätettiin tarjota koulujen kesälomalla lapsille ilmainen ateria. Loistoidea vai mitä? Eipä ollutkaan, sillä kohta huusi eläkeläisten kuoro, että ateriaetu kuuluu heille myös. Kuultiin jo tutuksi tullutta virttä mten "me olemme tämän maan rakentaneet". Raadollinen totuus on, että vanhoista ihmisistä joku on rakentanut enemmän, joku vähemmän. Joukossa on niitä, jotka eivät ole tehneet yhtikäs mtään. Aiheettoman ikäihmisten ihannoinnin voisi jo lopettaa. Yhtä lailla tätä maata rakentavat ne jotka tänään käyvät työssä, maksavat veroja ja kustantavat veroeuroillaan eläkeläisten eläkkeitä.

Esimerkki kertoo vain siitä, että jokainen etu ja jokainen tuki lisää tyytymättömyyttä. Aina raja menee jossain ja joku jää ilman.

Mutta tässä  toissapäivänä tapasin onnellisen pariskunnan. Iäkäs sukulaispariskunta oli myynyt omistusasuntonsa ja muuttanut palvelutaloon. Kaikkialla pihasta lähtien oli esteetöntä, siistiä, valoisaa. Se henkilökunta jota näin, oli hymyilevää ja kohteliasta. Asunto oli nätti, pienempi makuuhuone ja isompi olohuone. Osa tauluista odotteli vielä paikkaansa seinää vasten asetettuina.

Kahvia juodessamme molemmat puolisot vakuuttelivat tyytyväisyyttään. Palvelu toimi. Jos ei halunnut pikkusormeaankaan nostaa, sitä ei tarvinnut nostaa. Rouva iloitsi erityisesti siitä, että pyykit tuotiin puhtaina ja viikattuina takaisin. Että voiko näin erinomaista edes olla, hän ihasteli. Parasta kaikesta oli tieto, että jos jotain sattuu, apu on lähellä.

Tuskin tarvitsee sanoa, että kotiin palatessa mieleni oli hyvä.    

         

 
Vastarannan kiiski tässä hei
09.11.2019 11:28

 

Tänään uin vastavirtaan. Olemme kummallisella tiellä.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) haluaa sallia laittomien huumeiden käytön.

Hänen mukaansa myös pienten kannabismäärien kasvattaminen ja hallussapito pitäisi sallia. Kun kyseessä on poliisitoimesta ja sisäisestä turvallisuudesta vastaava ministeri, mielipide on huolestuttava. Se osoittaa, ettei hän ilmeisesti ole keskustellut poliisijohdon kanssa, jota ehdotus hämmentää. Poliisi näkee työssään huumeiden käytön varjopuolen paremmin kuin kukaan.

Toistaiseksi kannabiksen käytön dekriminalisointi ei näytä saavan eduskuntapuolueilta juurikaan kannatusta. Toki sentään vasemmistoliitosta. Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas) ehätti heti antamaan tukensa Ohisalolle: "Kannatan sitä, ettei käytöstä rangaistaisi."

Tämäkö nyt on tärkein hallituksen hoidettava asia? Toivoa sopii, että tytöt paneutuisivat samalla intensiteetillä varsinaisiin tehtäviinsä. Pekoselta puuttuvat kaikki näytöt, edes yhtään yritystä siihen suuntaan ei ole nähty. Ohisalokin tarttui vain suomalaisten poliisien toimintaan, kun kurdimielenosoittajat rähinöivät kadulla eivätkä noudattaneet poliisin ohjeita. Kuten selvitys osoitti, poliisien toiminta oli ollut asiallista. 

Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölösen mukaan "koulun yhteisen juhlan järjestäminen kirkossa on lainvastaista".

Hän viittaa sekä perusopetusasetukseen että uskonnonvapauteen ja yhdenvertaisuuteen. Jo aikaisemmin on tehty selväksi, että jouluevankeliumia ja virrenveisuuta ei koulun joulujuhlassa sallita.

On oikein huolehtia vähemmistön oikeuksista, mutta samalla jotain arvokasta ja perinteistä karisi pois koulujen kuusijuhlista. Omana kouluaikanani ne olivat ikimuistoisia. Mainittakoon että kiellon takana eivät ole maahanmuuttajamuslimit, vaan suomalainen Uskonnottomien yhdistys. Uskonnottomien puheenjohtaja Kaisa Robbins iloitsee apulaisoikeusasiamiehen päätöksestä. 

Jeesus-lapsella ei ole asiaa koulun joulujuhliin, koska kaikki eivät usko häneen. Tonttuleikit sallitaan, koska kaikki uskovat tonttuihin.

Nyt kiusataan Päivi Räsästä.

Kansanedustaja Räsäsen (kd) taannoiset kommentit Pride-kulkueista eivät kaikkia miellyttäneet. Hän kyseli, mitä ylpeilemistä synnissä on.  Nyt tutkitaan, syyllistyikö Räsänen kiihottamiseen kansanryhmää vastaan.

Räsänen ei maininnut mitään kansanryhmää nimeltä, ja kiihottamistakin lienee vaikea osoittaa, sillä se tarkoittaisi kai väkivaltaan yllyttämistä. Räsänen selvinnee Pridesta kuivin jaloin.

Sen sijaan joku oli löytänyt hänen kirjoituksensa homoudesta vuodelta 2004.  Sen teema "mieheksi ja naiseksi hän heidät loi" oli otettu Raamatusta. Nyt kysellään, oliko  kirjoitus homoja loukkaava. Lainsäädäntö on sen jälkeen muuttunut, mutta kun tiukille vetää, lakeja voidaan näköjään soveltaa taannehtivastikin. Mielenkiintoinen oikeustapaus tulossa. 

Päivi Räsäsellä pitäisi olla oikeus osallistua oman uskontokuntansa opilliseen keskusteluun, vaikka nyt ei siltä näytä. Ilmeisesti hänen persoonansa ärsyttää joitakin tahoja, sillä mitään kovin kummallista hän ei ole sanonut. Räsänen on puolustanut miehen ja naisen välistä avioliittoa, mikä on myös evankelisluterilaisen kirkon opin ja linjauksen mukainen.

Ihmetyttääkin miksi yksikään piispa tai pappi ei ole noussut häntä puolustamaan. Kyse on kai kirkon jäsenmaksujen menettämisen pelosta.

En ole huolissani. Kyllä Suomi nämäkin koohotukset kestää, kun on kestänyt paljon muutakin.  

   

 

 

 

 

 
Onko pakko olla niin synkkää
08.11.2019 18:18

 

Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaat on julkistettu. Lista ei yllätä.

Meillä vallitsevan hengen mukaan teos on sitä syvällisempi, mitä synkempi se on.  Raadollista ja rosoista pitää olla, muuten eivät kriitikot ole huomaavinaan.

Ehdokkaiden esittelytekstit on julkaistu HS Viikossa 45/2019. Hanna-Riikka Kuisman Kerrostalo (Like) käyköön esimerkiksi:

"Lähiö on aidattu, portit lukittu, vartijat ja kamerat valvovat. Oikeita poliiseja täällä ei ole nähty enää aikoihin. Pelätyin alue on parakit, eräänlainen lähiön loppusijoituspaikka. Siellä asuvat vanhukset, ikääntyneet, densot, joiden keskinäiset tappelut ovat tarkkailijoiden vedonlyöntikohde. Lukijana melkein toivoisi, että kuvaus olisi pelkkä dystopia, kuviteltu kauhukertomus keskisuuren teollisuuskaupungin betonilähiöstä. Mutta ei. Hanna-Riikka Kuisman romaanin upeus on toden ja kuvitelman armottomassa kaksoiskierteessä. Se ei anna hetkeksikään unohtaa, että esitetty elämänmuoto on täysin mahdollinen maailma."

Ei unohdeta, ei. 

"Parasta kotimaista pitkään aikaan", uutisoi samainen HS Viikko ensi-iltansa saaneesta elokuvasta Koirat eivät käytä housuja.

Elokuva sijoittuu sadomasokismin maailmaan, ja näin toimittaja Juha Typpö siitä kirjoittaa: "Elokuvassa ei ole välitetty keskivertokatsojan mieltymyksistä.- -

Se on oikeasti raju. Välillä valkokankaalle on jopa vaikea katsoa. Tällaista kuvastoa näkee yleensä vain väkivaltaisissa trillereissä ja kauhuelokuvissa." 

Miksi tällaista tehdään?

Masennus on kansantautimme ja osa ihmisistä voi kroonisesti pahoin. Ei kannata ihmetellä miksi. Toivo ja ilo ovat kiellettyjä, hauskuus puuttuu. Ellei juuri tälle päivälle satu uutta tragediaa, media kaivaa varmasti sellaisen esiin  menneisyydestä. Aina on kulunut tasavuosia siitä tai siitä onnettomuudesta tai sen ja sen laivan karilleajosta. Murehdittavaa riittää.

Onneksi ruotsalaiset osaavat myös keveämmän tyylilajin. Mekin täällä lahden toisella puolella saamme katsoa televisiosta Allsång på Skansenia, koska itse emme osaa enää edes laulaa.

Ja sen jälkeen nautimme Solsidanista.    

 

 

 
Puolueet jälleen punnittu
07.11.2019 20:14

 

Ylen juuri teettämä puolueiden suosituimmuuskysely yllätti ja ei yllättänyt.

Perussuomalaiset porskuttavat edelleen kärjessä 23,0 prosentin kannatuksellaan. Virhemarginaali pitää muistaa, mutta 2 prosenttiyksikön nousu edelliseen mittaukseen on sitä tasoa, että muiden puolueiden olisi aika  hermostua.

Mitä erityistä perussuomalaiset sitten ovat tehneet? Eivät mitään. Oppositioasema sinänsä on yksi selittävä tekijä, hallituksen arvosteleminen riittää. Rinteen hallitus on myös tarjonnut perussuomalaisille monta herkullista lapaan syöttöä. (Pankaa merkille, osaan jääkiekkotermejä.) 

Kun sisäisesti ristiriitainen hallitus on töpeksinyt, perussuomalaisten ei ole tarvinnut kuin ottaa vastaan valumaa oikealta, vasemmalta ja keskeltä. Enää ei pidä paikkaansa, että perussuomalaiset olisivat vain peräkylien uuninpankopoikia. Hiljattainen selvitys paljasti, että puolueen leiriin on siirtynyt paljon yrittäjiä. Kannattajajoukossa on myös nuoria korkeasti koulutettuja, jotka osaavat kysellä veronmaksajien rahojen perään. 

Petteri Orpon kokoomus ei ole onnistunut nappaamaan johtavan oppositiopuolueen asemaa perussuomalaisilta.  Taloudenpidossa puolueiden kannat ovat niin lähellä toisiaan, että erottautuminen on haasteellista. Toistaiseksi kokoomus on jumittunut kakkossijalle (17,3). Se tosin ei ole uhattuna, sillä puolueella on uskollinen äänestäjäkuntansa. Vihreisiin (14,2) on kaulaa vielä riittävästi ja demareihin (13,9) sitäkin enemmän. 

Pääministeripuolue demarien kannatus hupenee silmissä, lähes 2 prosenttiyksikön lasku viime mittaukseen on raju. Rinteen vaalilupaukset olivat suuria ja ne  piti lunastaa työllisyyden nostolla. Ensimmäistäkään työllisyystointa ei ole aloitettu eikä eläkeläisten vappusatasia ole lennellyt taivaalta. Se mikä on lisääntynyt, on velan otto.  Sipilän hallituksen perintö on hetkessä syöty.

Myös jotkut Rinteen ministerivalinnat ovat olleet onnettomia. Kun Veikkauksen aiheuttamiin peliriippuvuusongelmiin kiinnitettiin huomiota ja peliautomaatteja päätettiin vähentää, omistajaohjausministeri Sirpa Paatero tarjosi lääkkeeksi uusien pelien kehittämistä. Tämä vain yksi esimerkki.

Keskustaa tulisi sääli, jos politiikka olisi säälin paikka. Kannatus (12,9) on entiselle mahtipuolueelle häpeällinen. Ei tullut uudesta puheenjohtajasta Katri Kulmunista sateentekijää. Minkäänlaisia linjauksia ei ole näkynyt eikä kuulunut. Keskustalaisuus ei ole profiloitunut eikä terävöitynyt hallituksessa.

"Aika on meidän", voisivat perussuomalaiset ja vihreät television ruotsalaissarjaa lainaten sanoa. Vanhat vastuulliset valtionhoitajapuolueet keskusta/maalaisliitto, kokoomus ja sosialidemokraatit eivät loista trendikkyydellään, kun kansa haluaa räväkkyyttä ja vastakkainasettelua. Toistaiseksi molemmat populistipuolueet, perussuomalaiset ja vihreät, ovat kysymysmerkkejä. Kummaltakin puuttuu vakavasti otettava näyttö pitkäjänteisestä vastuun kantamisesta.

Meillä näkyvät samat trendit kuin muuallakin Euroopassa. Näillä mennään toistaiseksi. 

 

 
Eläimellistä juttua
05.11.2019 14:14

 

Sudet huolestuttavat ja pelottavat maaseudun ihmisiä.

Etenkin niitä, jotka joutuvat lähettämään lapsensa koulutielle. Ja kyllä ne pelottavat myös aikuisia. Ei tällainen hentoinen naisihminen voisi sudelle yhtään mitään, jos sen kanssa metsässä tulisi erimielisyyttä. 

Ihan tyhjästä temmattu ei  huoli ole, sillä Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa arvioidaan olevan noin 250 sutta. Metsissä liikkuvien ammattilaisten ja luontoharrastajien mukaan susia on kuitenkin huomattavasti enemmän. Siihen viittaisi sekin, että niitä tavataan yhä useammin pihoilta ja asumusten liepeiltä. Aina ne eivät kaihda edes ihmistä.

Susi kuuluu Suomen luontoon. Siis luontoon, syviin metsiin.

Uhanalaisia lajeja pitää suojella ilman muuta,  ja sitä edellyttää myös EU.  Suden suojelussa on kuitenkin menty järjettömyyksiin, kun joissakin kunnissa lapset kuljetetaan taksilla susivaaran takia kouluun. Rajoitetaan  lasten liikkumista, jotta sudet saavat liikkua vapaasti. Ja kuitenkin juuri lasten pitäisi saada ulkoillla ja kulkea pelotta harrastuksiinsa, eivät koulumatkat ole ainoat.

Nyt on keksitty ratkaisu. Maa- ja metsätalousministeriön johdolla on laadittu uusi suden hoitosuunnitelma. Sen tavoitteena on edistää suden sietämistä ja siihen päästään tietoa lisäämällä. Susista ja niiden elintavoista aletaan antaa opetusta koululaisille. Ajatus kulkee kai niin, että susiopetusta saanutta lasta ei pelota lähteä yksin pimeälle koulutielle.

Näin toteutuu Ville Niinistön (vihr) vuosien takainen kuolematon lausahdus "meidän tulee oppia elämään susien kanssa". Helsinkiläiskuppilassa latten äärellä se olikin varmasti helppoa. Brysselin simpukkapatojen äärellä vielä helpompaa.

Jenni puhui tyhmiä.

Rouva Jenni Haukio on viime aikoina nostanut profiiliaan eläinsuojelua korostavana kolumnistina. Tästä hyvästä hänet palkittiin "Kiitos eläimiltä" -huomonosoituksella Eläinsuojelugaalassa viime perjantaina Helsingissä.

Mikä ettei. Jennin luontokolumnit ovat ihan nätisti kirjoitettuja, mutta eivät kovin omaperäisiä. Ne tuskin olisivat läpäisseet julkaisukynnystä, ellei kirjoittaja olisi tasavallan presidentin puoliso. Olkoon niin, presidentin puolisoilla saa olla joitakin etuja, joita meillä muilla ei ole. Kelpasivathan Tellervo Koivistonkin päiväkirjat Suomen Kuvalehteen.  

Kokoomuksen entinen viestintäpäällikkö ja Turun kirjamessujen nykyinen ohjelmajohtaja ei aina ehdi ajatella mitä puhuu. Siitä todisteena hänen mainitussa gaalassa pitämänsä kiitospuhe.

Näin hän sanoi muun muassa: "Suomessa kuolee vuosittain 70 miljoonaa tuotantoeläintä. Jokainen niistä olisi halunnut elää."

Suomalaisilla tiloilla eläimiä kohdellaan hyvin. Ensinnäkin siellä tiedetään, että vain hyvinvoiva eläin tuottaa hyvin. Toisekseen myös tuotantoeläimen ja sen isännän välillä on aina tunnesuhde. 

Ei ihme, että maataloudessa työskentelevät loukkaantuivat. Yli tuhat alan tuottajaa ja työntekijää allekirjoitti presidenttiparille lähetetyn kirjeen, jossa paheksuttiin rouvan puheita. Ehkä Niinistö-Haukion perheessä olisi kannattanut käydä pieni keittiönpöytäkeskustelu ennen puheen kirjoittamista. Sauli on nimittäin puhunut usein suomalaisen ruoantuotannon puolesta, ja onhan jonkinasteinen omavaraisuus myös turvallisuustekijä näinä levottomina aikoina. Kriisin tullen emme avocadoilla pitkälle pötkisi, eikä niitä sen puoleen mistään saisikaan.

Elintarviketuotannon arki on kaukana helsinkiläiskuplan todellisuudesta. Niin myös luonto, joka on julma. Luonnossa on käynnissä jatkuva saalistus. Eläimet tappavat ja syövät toisiaan.

Jennin ajatuskulkua seuraten jokainen niistä haluaisi elää. 


 
 
 
 
Pyhäinpäivän aattona
01.11.2019 17:30

 

Talvi olikin aprillia. Toissapäivänä työvälineeni oli lumikola, eilen harava.

Lumesta ei ole enää tietoakaan, nurmikko loistaa vihreänä. Sukset saavat kaikessa rauhassa odotella varastossa helmikuista Levin-reissua.

Oikeastaan tämä lumeton maisema ja aikaisin tuleva pimeys sopivat parhaiten perinteiseen Pyhäinpäivän tienooseen. Päivän tunnelmahan on tummasävyinen, ja ennen sitä sanottiinkin Vainajien päiväksi. Mikael Agricola on myös käyttänyt nimitystä Sielujen päivä, mutta se ei kuitenkaan koskaan vakiintunut yleiseen käyttöön. 

Ja jokavuotiseen tapaan verkossa tapellaan jälleen siitä, mikä on oikea tapa viettää tätä marraskuun ensimmäistä viikonloppua. Tarvitsemmeko kasoittain Halloween-kurpitsoita ja muuta krääsää vai pitäisikö päivä pyhittää poismenneiden läheisten muistelulle?. On niitäkin, jotka haikailevat muinaisen Kekrin perään, mutta keskustalaisten useista yrityksistä huolimatta se ei ole ottanut tulta. 

Ratkaisuni Halloween-hömpän ja hiljentymisen välillä on molempi parempi. Suomi ei enää ole yhtenäiskulttuurin maa eivätkä kristilliset kirkkopyhät traditioineen kosketa kaikkia ihmisiä. Annettakoon siis lasten mekastaa karkkia ja kepposta ja hiljentykööt ne jotka hiljentyä haluavat.

Aika monet haluavat. Jo alkuiltapäivästä tänään Luvian hautausmaalla paloivat lukemattomat kynttilät, ja väkeä virtasi lisää niin että parkkipaikka kävi ahtaaksi.

Kotiin ajaessani huomasin hyräileväni "Rauhan saivat pyhät Herran - - ". 

Hyvää pyhäpäivää ja viikonloppua kaikille, miten sitä sitten vietättekin.

 

PS. Tarkkaavainen lukija, joka on hyvä kieliopin tuntija, huomasi varmasti, että olin vastoin suomen kielen sääntöjä kirjoittanut juhlapäivien nimet isolla alkukirjaimella. Tein sen tietoisesti  välttääkseni ristiriitaa: Halloween isolla ja omat kotoiset juhlapäivät pienellä. Sehän ei olisi ollut nättiä.

Tämä vain tiedoksi, ettei tule sanomista. 

 

 

 

 

 
Valkeus tuli
29.10.2019 15:02

 

Eilen aamulla oli maa valkoinen. Se oli pieni yllätys, ei lunta yleensä vielä lokakuussa näihin maisemiin anneta.

Itseäni saan tietysti syyttää siitä, että toinen puoli nurmikosta jäi leikkaamatta. Odottelin että koivut pudottaisivat kaikki lehtensä, jotta niiden murskaaminen leikkurilla kävisi kätevästi kesän viimeisen ruohon leikkuun yhteydessä. Niin on ollut minulla tapana tehdä. Mutta peijakkaan koivut eivät ole vieläkään pudottaneet kaikkia lehtiään, joten se idea ei tällä kertaa toiminut. Nurmikkko jää nyt aika pitkäksi, mutta puutarha-asiantuntijat sanovat, ettei sitä saa ennen talvea kovin lyhyeksi ajaakaan. Kaikki lienee siis kunnossa.

Tänään on sadellut hiljakseen lisää lunta ja maisema on kuin pumpulissa. Tämän innoittamana laitoin ulos ensimmäiset tuikut, jotka eivät siis ole jouluvalot vaan kausivalot. Olkoon tämä tiedoksi niille, jotka kauhistelevat, "että kun jouluvaloja laitetaan liian aikaisin ja miltä ne sitten enää jouluna näyttävät". Minulla on siihen vastaus valmiina: kauniilta näyttävät. Juuri nyt valoja tarvitaan pimeyden valtaa torjumaan. 

Kesäajalle jätettiin hyvästit viime viikonloppuna ja se tietää sitä, että pimeä tulee nyt tuntia aikaisemmin. Onneksi kynttilävarastoa riittää. Hämärän tullen sytyttelen kynttilöitä ja nautin niiden valosta ja tuoksusta. Tunnustan, etten välitä tippaakaan pienhiukkasvaroituksista. On kerettiläistä ajatella niin, mutta olen kumminkin aika pieni ilmaston pilaaja kun kokonasuutta katsotaan.

 

 

 

 
Onneksi on Keskisarja
28.10.2019 15:06

 

Olemme tottuneet siihen, että kun isoista asioista puhutaan, tutkijat ovat hiljaa.

Mitä isommista asioista on kyse, sitä varmemmin he panevat päänsä pensaaseen ja vaikenevat. Antavat somen ja kokemusasiantuntijoiden melskata. Tätä olen sekä paheksunut että itsekin siihen langennut.

Olen perehtynyt kohtuullisen syvällisesti sosiologiseen ikätutkimukseen, mutta vaikenen kun kuulen keskustelussa puhuttavan iästä puuta heinää. Ei se ole ylimielisyyttä. Sitä ei vain viitsi. 

Historioitsija Teemu Keskisarja on eri maata.  Hän viitsii ja uskaltaa uida vastavirtaan. Keskisarja tunnustautuu nationalistiksi aikana, jolloin nationalismi nähdään uhkana. Tutkijalle kansallismieliseksi julistautuminen saattaa merkitä jopa uran loppua. Keskisarja onkin viisaasti brändännyt oppineisuutensa ja kulmikkuutensa ja siirtynyt yksityiselle puolelle. Hän kirjoittaa tilauksesta historiikkeja ja vetää matkoja omistamansa yrityksen piikkkiin. Raha on hankittava jostain, jotta voi tutkimuksissa sanoa mitä haluaa.  

Muistan itsekin taannoin jossain Satakunnan Kansan kolumnissa kyselleeni, miksi kansallisuusaate on yhtäkkiä paha asia. Olivatkokin J.W. Snellman ja muut fennomaanit väärällä asialla? Eivät olleet. Ilman heitä ja heidän panostaan Suomen kulttuuriin ja kieleen puhuisimme nyt venäjää. Sain silloin jokusen "hyvä kirjoitus" -kommentin, mutta en räjäyttänyt pankkia, koska en ole kuuluisa historioitsija. 

Toimittaja Tommi Nieminen oli tehnyt HS Viikkoon Keskisarjasta laajan jutun, jonka otsikkkona oli Kansalliskiivailija. Se oli virkistävää luettavaa, josta pari palaa tässä:

"Keskisarjan pääteesi kuuluu näin: Nationalismin maine on mustattu väärin perustein ja kohtuuttomin syytöksin. Juuri kansallisuusaate ja suomalaisuusliike ovat 1800- ja 1900-luvuilla antaneet suomalaisille kaiken, mikä on meille arvokkainta. Ihmisarvon ja tasa-arvon. Itsenäisyyden. Kuolemattomat taideteokset. Jopa kaikki nykyiset puolueet, joiden todelliset juuret ovat Keskisarjan mukaan 1800-luvun kielitaisteluissa. 

Ei kansakunta ole mikään jumalallinen olento, mutta se oli kohtuullisen hyvä yksikkö vaikkapa 1800-luvulla. Kuinka suurenmoisia kirjoja ja tauluja syntyi köyhässä Suomessa. Ei se voinut olla aivan perseestä se 1800-luvun kansallisuusaate, Keskisarja sanoo." (Tommi Nieminen HS Viikko 37/2019).

Keskisarjan mukaan erilaiset arvoliberaalit, vasemmmistolaiset ja globalistit halveksivat kansallismielisiä. Häntä se on suututtanut jo pitkään. "Hävettää elää näin typerässä ajassa", hän tiuskii. 

 

 

 
<< Alkuun < Edellinen 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Seuraava > Loppuun >>

Sivu 4 / 195