Mitä ihmettä, onko Nalle pehmennyt?
01.04.2020 19:40

 

Olemme tottuneet siihen, että aina kun Björn "Nalle" Wahlroos avaa suunsa, aitaa kaatuu ja rakenteet ryskyvät. 

Nyt tämäkin mies on pehmennyt. Talouselämä-lehden (12/2020) pitkässä haastattelussa hän ei hauku ketään. Hallituskin saa kehuja:

"Suomen poliittisen johdon kommunikaatio on ollut hyvin vastuullista , ja päätökset ovat tulleet nopeasti ja määrätietoisesti. Meillähän on hyvät kokemukset nuorista kriisijohtajista. Esko Aho on jäänyt historiaan hyvin määrätietoisena ja taitavana pääministerinä 1990-luvulla."

Jos joku, niin EU saa hieman moitteita, eikä syyttä. Koronakriisin hallnta on jäänyt täysin kansallisten toimijoiden käsiin. Hänen mukaansa yksi kriisin vaikutus tuleekin olemaan, että EU:n toimivalta ja asema kansalaisten silmissä heikentyy. Kuivin jaloin selvitään kansallisin voimin.

Nallelta tulee tiukka kuitti myös pahanilman linnuille, jotka ovat julistaneet lähes maailmanlopun olevan edessä. Hän sanoo uskovansa, että julkisen vallan toimenpiteet tulevat puremaan. Mitään pk-sektorin laajempaa konkurssiaaltoa ei tule. Viime lama tervehdytti  pankkisektorin rakenteet niin timmiin, että maailmanlaajuista pankkikriiisiä ei enää tule. Sen sijaan korona iskee teollisuuteen ja varsinkin konepajateollisuuden alihankintaketjuihin. Se on Suomelle paha asia.

Wahlroos sanoo, että nyt on jo täysin selvää, että hallitus ei tule pääsemään työllisyystavoitteeseensa. Se on ollut nähtävissä pitkään. Nalle kiitteleekin jutussa Suomen Pankin pääjohtajan Olli Rehnin ulostuloja ja hätähuutoja. Hänestä Rehnin vakava sanoma on jäänyt liian vähälle huomiolle. "Haluan kehottaa kaikkia päätöksentekijöitä kuuntelemaan Olli Rehniä". 

Hallituksen paketti sisältää järkeviä asioita, jotka auttavat yrityksiä likviditeettiongelmissa, mutta se ei riitä. Nyt tarvittaisiin rakenteellisia korjausliikkeitä, sanoo Wahlroos.

Kun nyt keskustellaan siitä, tulisiko tässä tilanteessa luopua osinkojen maksamisesta, Wahlroosilla on siihenkin hyvin maltillinen kanta. Hallaa voidaan hänen mukaansa tehdä maksamalla liikaa osinkoja, mutta toisaalta suomalaisten yhtiöiden voi ajatella löytävän tässäkin sopivan tasapainon.

Kuin uusi mies tämä Nalle. Kannattaa panna merkille myös, että hän kiittelee erityisesti kahta kepulähtöistä vaikuttajaa: Esko Ahoa ja Olli Rehniä.

Mitenkähän paljon kummankin pointsit nousivat presidenttipelissä? Luulen että paljon.       

 
Ei näin, Joonas
29.03.2020 16:50

 

Joonas Nordman sai kannuksensa aikanaan suositusta Putous-ohjelmasta. Lauantai-illan parhaana katseluaikana ohjelma kokosi perheet kotisohville, ja Joonas oli erityisesti lasten suosikki.

Toki hän on tehnyt paljon muutakin, kuten käsikirjoittanut ja ohjannut, mutta nyt hän on palannut tv:n lauantai-iltaan omalla ohjelmallaan. Talk show sai runsaasti ennakkomainosta. Nyt tulisi jotain uudenlaista amerikkalaiseen formaattiin perustuvaa viihdettä.

Asettauduin minäkin televsion ääreen, onhan Joonas sentään naapurin poika tuosta Porista.

Tämä katsomiskerta jäi kohdaltani kuitenkin viimeiseksi.

Se ei ollut Joonaksen vika, että koronatilanteesta johtuen studiosta puuttui yleisö. Tyhjässä salissa äänet kaikuivat, mikä korostui varsinkin Huutoalias-kisassa. Se olisi muuten saattanut ollla ihan viihdyttävä juttu. Nyt ei ollut. Se oli väärä valinta tähän ohjelmaan. 

Kun alkuun päästiin, Joonas vitsaili, että harvoin ekakerta täydellisesti onnistuu. Siis ekakerta, heh heh. Jotta kaikki varmasti huomaisivat, mitä ekakertaa tarkoitettiin, Joonas juuttui aiheeseen pitkäksi aikaa. Tässä vaiheessa minulla oli jo tylsää.

Illan vieraita oli kolme. Ensimmäinen oli etukäteisinfon mukaan "koko kansan Putous-suosikki". Hänen suosionsa salaisuus jäi minulle edelleen salaisuudeksi. En ilmeisesti enää kuulu Suomen kansaan.

Toinen vieras oli kansanedustaja ja Liike Nytin puhis Hjallis Harkimo. Hän puhui asiaa sortumatta velmuiluun ja vitsailuun. Aihe olikin vakava, mikäpä muu kuin korona. Ja kyllä hänellä sanottavaa oli. Kun kysyttiin  eristäytymisestä ja yksinäisyydestä, Hjallis totesi siitä jotain tietävänsä. Kun on purjehtinut maalman ympäri ja viettänyt yksin veneessä 168 päivää, tietää mitä yksinäisyys on. Tämä oli illan paras osuus ja  ohjelman pelastus.

Lopuksi  studioon asteli mustissa latex-housuissaan ex-tangokuningatar ja iskelmälaulaja Erika Vikman. Siisti tangokuningatar on sittemmin vaihtanut imagoa niin, ettei häntä entiseksi tuntisi. Tätä haastattelua kestin minuutin. Sitten telkku meni kiinni.

Vieraat ovat aina mitä ovat, mutta Joonas itse pilasi ohjelman. Hän teki sen kiroilemalla.

En viitsinyt laskea, mutta perkeleitä tuli tuhkatiheään. Ja vieläpä paikoissa, joissa niillä ei ollut mitään funktiota. Kenen mielestä kiroilu on hauskaa?. Joonaksen kannattaisi miettiä sitä, ja miettiä myös kenelle hän tätä ohjelmaa haluaa tehdä. Nykyisellään se ei ole koko perheen ohjelma.

Vaikka omat katselukertani päättyivät tähän, korjausliikkeitä on vielä mahdollista tehdä.  Muuten ohjelmalle voi toivoa vain pikaista loppua.

Ei näin, Joonas.  

 

 

 
Näin tekee osuuskauppaväki
27.03.2020 17:46

 

Suomen elintarvikekaupan markkinajohtaja on S-ryhmä, joka vastaa noin 60 prosentista elintarvikekauppaamme.

Itsekin olen elämäni aikana kantanut Saleihin ja Prismoihin ja Sokoksiin varmaan rekkalastillisen rahaa. En tietenkään edellytä, että minua sen takia pitäisi jotenkin asiakkaana huomata. Mutta jos saan parempaa palvelua muualta, miksi jatkaa epätyydyttävää suhdetta?. 

Näinä korona-ahdistuksen päivinä suomalaisia on komennettu pysymään kotona neljän seinän sisällä. Sama se, onko sinulla koronan oireita vai ei, koska huomenna tilanne voi olla jo toinen. En ilku sille. Ohjeita on hyvä noudattaa. Vaikeimmassa asemassa ovat kylissä asuvat yli seitsemänkymppiset, jotka on käytännössä asetettu karanteeniin. Se on sinänsä hyvä asia, päätös on tehty näiden ihmisten itsensä suojelemiseksi. Mutta minkäs teet, kun kauppaan pitäisi päästä ja apteekkiin? 

Vasta tällä viikolla oma kuntani on saanut aikaan koteihin jaettavan tiedotteen. Siinä kerrotaan, että kunta tiedottaa kunnan omilla internet-sivuilla ja kunnan sosiaalisen median kanavilla. Käytössä on myös  mobiililaitteisiin ladattava appi ja sähköinen uutiskirje. Selkisikö varmasti kaikille siellä peräkammarien keinustuoleilla? Tuskinpa vain. Edelleen osa ikäihmisistä on vailla tietoteknisiä vempeleitä ja niiden käytön osaamista. Jo sanasto on hepreaa. Appi on aviopuolison isä, mutta mitä ihmettä appiukolla on tässä tekemistä? Ja miten se ladataan ja mihin?

S-ryhmä neuvoo meitä pesemään kätemme.

Tuoreesa S-ryhmän mainoksessa meitä opastetaan, että kädet pitää pestä ennen kauppaan tuloa ja jonoissa tulee noudattaa säädettyä puolentoista metrin välimatkaa. Tuon me tiesimme, mutta olisimme halunneet kuulla, miten s-kauppa aikoo palvella meitä tänä poikkeuksellisena aikana.  

Molemmat Porin Prismat viittaavat kintaalla ympäristökuntien asukkaille, niin asiakasomistajia kuin saattavat ollakin. Esimerkiksi ostosten kotiinkuljetuspalvelua saa vain kaupungissa asuva.  Maalaisilla ei ole niin väliä.  

Meidän Salemme muuttui juuri S-Marketiksi. Odotukset eivät ihan täyttyneet. Kyselin yhdeltä myyjältä, missä palvelutiski ja missä leivontapiste. "Ei ole resursseja", kuului vastaus. Tylsää.

Yhtenä päivänä sattui kuvaava tapaus. Hevi-osastolla oli tuoreita valkokaalin keriä, ja päätin ostaa. Ihmispään kokoinen kaali oli kuitenkin liikaa, joten kysyin myyjäpojalta, voitaisiinko se halkaista. "Meillä ei ole sellaista palvelua", vastasi s-kielen jo oppinut nuorimies. Kun edelleen tinkasin, hän katsoa jäpitti silmiini ja toisti painokkaasti: "Meillä ei ole sellaista palvelua". 

Näin tekee osuuskauppaväki. 

Peseekö yksityinen vielä osuustoiminnallisen?

Poikkeusaikana ihmisten ostotottumukset muuttuvat,  ja osa muutoksista saattaa olla pysyviä. Jos oman paikkakunnan S-Marketilla ei ole esimerkiksi ostosten kotiinkuljetuspalvelua, mutta viereisessä K-Marketissa on, asiakkaan päätöksenteko on helppoa. Ja kun asiakassuhde on syntynyt ja hyväksi havaittu, siitä voi tulla vaikka miten pitkäaikainen. 

K-Marketissa poiketessani kysyin rouvalta, saadaanko heillä kaalinkerä halki. Kysymys vähän hämmästytti, mutta päättyi yhteiseen nauruun. Normaalia asiakaspalveluahan se on. Yksityisen yrittäjän kaupassa ei myöskään kuule  "ei kuulu valikoimiin" -puhetta. Jos jotain ei ole, se voidaan tilata. Isoissa kaupungeissa kaivataan jo kivijalkakauppoja. Ei maalla olla sen kummempia, täälläkin arvostetaan palvelua.

S-ryhmän kannattaisi nyt ottaa lusikka kauniisti käteensä.

Ylimielisyys voi kostautua.  On edetty liian kauas siitä, mitä osuukaupat olivat perustamisensa aikohin.       

 

 
"Uusmaa Suomen kruunussa on helmi kirkkahin"
24.03.2020 16:50

 

Jotenkin noin kai siinä uusmaalaisten maakuntalaulussa lauletaan.

Silloiseen maailman aikaan kun kävin koulua, lapsllla laulatettiin kaikki Suomen maakuntalaulut. Opettajat polkivat harmonia ja heleät lapsenäänet lauloivat urakalla. Sanat osattiin ulkoa. 

Nyt tämä Suomen kirkkain helmi menee eristyksiin, kun uusmaalaisten matkat maakunnan ulkopuolelle kielletään. Poikkeuksia sallitaan vain työmatkoille ja muulle välttämättömälle asioinnille.

Hallitus pohtii vielä yksityiskohtia, miten homma hallinnoidaan ja miten sitä valvotaan. Tiukkaa liikkumisen estämistä on joka tapauksessa tulossa. 

Muutos vielä parin viikon takaiseen on niin valtava, että sitä on vaikea uskoa todeksi. Joitakin oikeuksiamme, kuten kokoontumisvapautta on rajoitettu lähinnä suositusluontoisesti, mutta jatkoa seuraa. Lähes kaikkia länsimaisen ihmisen perusoikeuksia tullaan rajoittamaan. Tarvittava lainsäädäntö nuijitaan eduskunnassa pikavauhtia lävitse. Ja mikä ihmeellisintä, kaikki eduskuntapuolueet ovat samassa rintamassa hallituksen kanssa. Kun puhutaan koronasta, oppositiota ei ole. 

Lähes 30 prosenttia suomalaisista tekee nyt etätyötä kotonaan. Sekin tieto yllätti. Jos siirtyminen etätyöhön oli näin helppoa, miksei sitä ole tehty ennen ja enemmän? Miksi ihmisiä on kiusattu aikaisilla herätyksillä ja ruuhkaisella aamuliikenteellä, kun he olisivat voineet avata työkoneensa kotona puurolautasen ja kahvikupin äärellä? Kun tämä nyt on kantapään kautta opittu, luulenpa ettei entiseen enää palata. Etätyö tulee olemaan uusi normaali missä vain se on mahdollista. Ilmasto kiittää ja työnantajan kukkaro kiittää.

Myös eduskunta siirtyy pääosin etätyöhön. Tervetullutta, että myös kansakunnan päättäjät tietävät riskinsä eivätkä pidä itseään yli-ihmisinä.

Omia kirjoitustöitä kotona tekevän elämää ei karanteeni paljon muuta. Kevätaurinko paistaa päivä päivä lämpimämmin, ja metsälenkillä ainoa vastaantulija on luultavasti koronavapaa peura.

Yhden pienen muutoksen olen tehnyt. Minulla on ollut tapana pestä kirjaston kirjat heti kotiin tultuani. Peseminen tarkoittaa tässä kirjan kansien pyyhkimistä ensin kostealla, sitten kuivalla talouspaperilla. Tälle tavalle perhe on naureskellut, mutta turhaan. Joka kerta nimittäin paperi tulee likaiseksi ja usein toinen käsittely on tarpeen. Kun tykkään lukea myös iltaisin sängyssä, en voisi kuvitellakaan laskevani pesemätöntä kirjaa puhtaalle tyynynliinalleni. Mutta siis se muutos? Näinä korona-aikoina en edes tuo kirjaston kirjoja kotiini. Nythän kirjastot ovat kiinni, mutta kirjoja olisi halutessaan voinut hamstrata etukäteen.  

Omassa kotikirjastossani on kirjoja riittämiin, sen kun vain valitsen sieltä. Ei haittaa mitään, vaikka olisi lukenut kirjan parikymmentä vuotta sitten.  Viime talvena luin vuosien jälkeen Eeva Joenpeltoa, Nyt voisi olla vaikka Eila Pennasen vuoro. 

PS: Tyttäreltä tuli tiukka viesti. Meidän perheessä ei ole naurettu lainakirjojen pesemistä. Hänkin on jo lapsena pessyt lainaamansa kirjat kotona. Kiitos oikaisusta, muistin sitten väärin. Naurajat olivatkin muualta.    

 
Jos haluaa käydä fiksusta, pitää haukkua Euroopppaa
22.03.2020 20:58

 

Ennen se oli Suomi. Käydäkseen älyköstä piti mollata Suomea ja suomalaisia.

Muiden muassa kirjailija Jari Tervo on ollut mestari tässä lajissa. Kirjallisuuden Finlandia-palkintoa ei sinnikäs yritys kuitenkaan ole vielä poikinut. 

Nyt on maalitauluna Eurooppa. Eräässä artikkelissa tässä hiljan esiintyi kolme rouvaa, joilta yleensäkin olemme tottuneet kuulemaan pelkkää kritiikkiä. Heidi Hautala (vihr), Liisa Jaakonsaari (sd) ja Sirpa Pietikäinen (kok) olivat äkämystyneitä siitä, että Eurooppa on liian hidas ja tekee kaiken muutenkin väärin.

Eivät he ole ainoita. Muutamat politiikan kommentaattorit arvostelivat juuri Eurooppaa siitä, ettei se ole tehnyt tarpeeksi koronan pitämiseksi loitolla. Kukin maa on vain keskittynyt suojelemaan omia kansalaisiaan.

Tietysti asia voi tuoltakin näyttää. Valtion ensisijainen tehtävä on kuitenkin kansalaistensa turvallisuudesta huolehtiminen. Sitä varten valtiot ovat olemassa. Ja kyllä Eurooppa on huolehtinut myös Lähi-idän ja Afrikan asukkaista paremmin kuin niiden maat itse. Muuten sieltä ei paettaisi jopa väkivalloin.

Edes hitaudesta ei tällä kertaa Euroopan unionia voi syyttää. Hyvinä aikoina voidaan vääntää vitsiä käyristä kurkuista, mutta kun tulee tosipaikka, yhteisiin päätöksiin pystytään nopeasti. Siitä hyvä osoitus oli, miten nopeasti  EU  hyväksyi Kreikan päätöksen sulkea Syyrian-vastainen rajansa. Kreikka sai unioinin yksimielisen tuen. Lisäksi Suomen ulkoministeri Haavisto sanoi sen selkeämmin kuin yhdenkään muun maan ministeri: kyse oli Turkin hybridivaikuttamisesta. Erdoganin ovela hanke meni mönkään, kun vastassa oli yhtenäinen Eurooppa.

Nopeasti saatiin aikaan myös päätös EU:n ulkorajojen sulkemisesta ulkopuolisilta. Vaikka kyse oli vaikeasta ja tunteita herättävästä asiasta, neuvottelut kaikkinensa kestivät vain muutaman päivän. Sitten se oli siinä.

En liity unionin haukkujaisiin. On selvää, että EU-vastaisuutta kylvetään ja ylläpidetään ulkopulelta. Viime aikoina rummutus on ollut erityisen voimakasta.

Meillä on tuore hallitus, joka on ottanut asioihin napakasti kiinni. Se ei ole vältellyt vastuuta edes perusoikeuksien rajoja koettelevissa koronan vastaisissa toimissaan. Kun myös oppositio on hyväksynyt toimet,  eikä soraäniä kuulu, tämä voisi olla oire politiikan tekemisen suunnan muutoksesta. 

Jospa jatkossa politiikkaa tehtäisiinkin asiat edellä, eikä riidellen. 

 

 

 
Suomalaiset perusasioitten äärellä
19.03.2020 21:06

 

Osa Suomea on jo sulkenut ovensa Koronaviruksen leviämisen estämiseksi, ja lisää lienee tulossa.

Erityisesti kaupunkilaisten hätä on ollut silmin nähtävää ja korvin kuultavaa. Kaupungeissahan virustapauksia eniten on tavattukin. Mutta täältä maalta katsoen pahinta ei näyttäisi olevan viruksen pelko, vaan  pelko ruoan (ja vessapaperin) loppumisesta sekä huoli siitä, mitä tehdä pakollisen karanteenin aikana.

Nyt se on selvinnyt. Suomalaiset aikovat syödä.

Lyhyessä ajassa kotimaisen ruoan tuotanto on kasvanut kymmeniä prosentteja. Sekä possua, broileria että nautaa menee nyt kuin kuumille kiville sitä mukaa kuin ehditään valmistaa. (Kovasti ei huudella vegaaniuden perään.) Elintarvikeomavaraisuutemme on korkealla tasolla, sillä Suomessa valmistettujen elintarvikkeiden kotimaisuusaste on keskimäärin 82 prosenttia. Ruoan loppumista ei tarvitse pelätä.

Kun firmojen lomautukset sulkevat henkilöstöravintoloita, entistä useammassa kodissa padat porisevat, kun ruoka valmistetaan itse. Sämpylät ja patongitkin halutaan leipoa nyt itse, mikä on aiheuttanut paikoin ei oota hiivan saannissa. Suomessa on kuitenkin yksi hiivatehdas, joten emme me tähänkään kaadu.

Eikös vain kuulostakin kodikkaalta: äiskä ja iskä leipovat ja laittavat ruokaa samalla kun etäopiskelevat koululaiset tekevät tehtäviään keittiön pöydän ääressä. Kodin, joka yleensä on päivisin tyhjillään, täyttävät nyt hyvät tuoksut ja elämä.

Parasta on, että suomalaista, lähellä tuotettua kunnon ruokaa on taas alettu arvostaa. Kunpa se vielä johtaisi siihen, että myös ruoan tuottajia alettaisiin arvostaa. Tähän saakka heitä on syyllistetty niin hiilijalanjäljestä kuin vesien rehevöitymisestäkin. 

Toinenkin havainto on tervetullut. Kun tieto kirjastojen sulkemisesta tuli, niiden kävijämäärät ja lainaukset nousivat huippuunsa. Kirjoja rohmuttiin kassikaupalla kotiin vietäväksi, niin että paikoin hyllyt ammottivat tyhjinä. Ihmiset aikovat nyt siis ihan vanhanaikaisesti lukea paperisia kirjoja. Eläköötä sille, toivottavasti ilmiöstä tulee jatkuva.

Ne joille se on mahdollista, pakenevat ruuhkia mökkirannan rauhaan. Ulkomaalaiset on komennettu Lapista kotiin, mutta kelomökeissä alkaa toinen "satokausi", kun kotimaiset matkailijat varaavat mökkejä pääsiäiseksi. Suomalaiset arvostavat avaruutta, tilaa, hiljaisuutta  ja omaa rauhaa. Ei tämä kansa vielä pilalla ole.

Ei lainkaan.

Voi olla, että Korona muuttaa joitakin arvostuksiamme pysyvästi ja parempaan suuntaan.   

 
Vanha kunnon Coleslaw
17.03.2020 14:58

 

Kari Aihisen ohjelma toimi herätteenä: vanha kunnon Coleslaw. Miksi ihmeessä en ollut tehnyt sitä pitkään aikaan?

Nyt vahinko on korjattu, ja hyvää tuli.

Ohjeita  tähän sorttiin on monenlaisia, mutta tarjoan tässä omaani. 

Vetele juustohöylällä kaalinkerästä ohuita suikaleita tarvittava määärä. 

Kuori pari, kolme porkkanaa koosta riippuen. Ja tässä tulee Kari Aihisen niksi: leikkaa porkkanat terävällä veitsellä pitkittäin ohuen ohuiksi tikuiksi. Se vaatii hieman kärsivällisyyttä, mutta lopputulos palkitsee. Porkkanatikut narskuvat suussa mukavasti ja antavat hampaille työtä. Raastamalla et samaan tulokseen pääse, vaan salaatista tulee vetistä mössöä.

Sekoita kaali- ja porkkanasuikaleet.

Kaada päälle kastike ja sekoita: ruotsalaisen Lindahlin meijerin turkkilaista jogurttia, valkoviinietikkaa ja sitruunamehua, hiukan suolaa, hippunen sokeria  ja mustapippuria. Kastikkeen mauissa ei kannata säästellä, sillä nämä ainekset imevät itseensä runsaasti makua. 

Sitten jääkaappiin hyvin peitettynä vähintään pariksi tunniksi. Coleslaw säilyy parikin viikkoa, joten voi heti tehdä isomman annoksen, jotta on sitten mistä ottaa. 

Useissa ohjeissa neuvotaan tekemään kastike majoneesista, mutta minusta siitä tulee äklyä - ja tehtaan makuista, jos käyttää valmista majoneesia. Lindahlin jogurtti sen sijaan antaa kastikkeelle juuri oikean sorttista potkua ja hapokkuutta. 

Tämä Coleslaw on niin hyvää ja terveellistä, että on vaikea uskoa sitä amerikkalaisten keksimäksi.

 

 

 
Ihan normaalia elämää
15.03.2020 21:15

 

Ihan normaalia elämää olen koronaviruksen leviämisestä huolimatta toistaiseksi elänyt.

Sama näyttää pätevän useimpiin satakuntalaisiin päätellen siitä, että kauppojen hyllyt ovat yhtä täysiä kuin ennenkin. Vessapaperia ja säilykkeitä näyttää riittävän, hernekeittoakin monelta eri valmistajalta. (Sen verran olen käynyt uteliaisuuttani vilkaisemassa.) 

Ihmettelenkin, mikä pääkupunkiseutulaisten päässä naksahti, kun rohmusivat vessapaperihyllytkin monin paikoin tyhjiksi yhdessä päivässä. Ja makaronit. Lehtikuvassa perheenäiti työnteli ikionnellisena kärryjä, jotka oli lastattu täyteen makaronia. Ei tarvtse miettiä, mitä siinä perheessä syödään. Lapsiparat.

Sitä säilykeinnostusta en myöskään ymmärrä. Jos minulle lyötäisiin käteen peltipurkki nötköttiä, en osaisi tehdä sille yhtään mitään. Mutta joku ilmeisesti osaa. 

Toistaiseksi olemme Satakunnassa päässeet vähällä, sillä koko laajassa maakunnassa on todettu vain 9 koronatapausta. Yksikään niistä ei ole kotikunnassani. Koko maassa sairastuneita on eniten isoissa kaupungeissa ja vähiten pienissä kunnissa.

Yksi selitys on varmasti asukastiheys. Välimatkat naapureihin ja kyläkeskustoihin ovat maalla pitkät. Lisäksi asutaan joko väljästi tai erittäin väljästi omissa omakotitaloissa.

Rauhallisia voidaan olla siksikin, että perinteiseltä maaseudulta ei ruoka heti lopu. Monella on kellarissa oman maan perunoita ja juureksia, jotka hakkaavat makaronit kirkkaasti ravintoarvoissa. Sieniä ja marjojakin on säilötty, ja  nyt ne kannattaa käyttää ennen kuin uutta satoa alkaa pukata. Tuoretta ja savustettua kalaa lähivesiltä saa torstaisin torilta. 

Maaseutu tulee takaisin. Se on yksi niitä asioita, jotka koronavirus tulee muuttamaan. Väen keskittyminen kaupunkikeskustoihin jatkuu, mutta hiljalleen vahvistuu myös toisenlainen trendi. Maaseutumainen elämäntapa vetää puoleensa.  Muutaman kuukauden karanteeni tai etätyö johtavat ajattelemaan, että toisenlaistakin elämää voisi viettää kuin on tähän asti viettänyt. Viidentoista neliön helsinkiläiskopperon seinät alkavat ahdistaa. Luonto, terveellisyys ja turvallisuus nousevat arvoonsa.

Sitäkin jo ennakoidaan, että yritykset alkavat vetää tuotantoaan Kiinasta ja muualta kaukaa takaisin Suomeen. Huoltovarmuus ja turvallisuus menevät halpuuden edelle.  Jo oli aikakin, että tämä ymmärretään.

 

 

 
Jospa koronasta seuraisi jotain hyvää
13.03.2020 20:51

 

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö puhui eilisillan A-Talkissa jälleen kerran viisaita. Aiheena oli vääjäämättä etenevä koronavirus. 

Hän varoitteli, että vaikka meitä kehotetaan epidemian aikana pidättäytymään fyysisistä kontakteista, emme saisi etääntyä toisistamme henkisesti. Ketään ei saisi jättää yksin. Hän sanoi myös, että elämämme ei koronan jälkeen koskaan enää palaudu ennalleen.

Ehkä ei palaudukaan, mutta muutos voi olla myönteinen.  Jo muutamassa päivässä koronavirus on tervehdyttänyt elämäämme. Absudia, mutta totta. 

Lentoliikenne on hiljennyt ja paikoin loppunut kokonaan. Lentoliikenteen päästöt ovat lähes nollaantuneet, ja kun muukin matkustaminen on vähentynyt minimiinsä, ihmisen hiilijalanjälki on pienentynyt. Ilmasto kiitttää. Tähän emme olisi millään ilmastostrategialla vapaaehtoistietä päässeet. 

On tapahtunut muutakin. Yritysten ja yhteisöjen seminaareja ja massakokouksia on peruttu, mikä on sekä vähentänyt matkustamista että säästänyt rahaa. Ja miten ihanaa, että isät ja äidit saavat olla illat lastensa kanssa kotona sen sijaan että jahnaisivat työasioitaan jossain korpihotellissa olutlasin äärellä. Ehkä jatkossa osataan tarkemmin katsoa, mikä matka ja mikä kokoontumnen on todella tarpeellinen. Voi olla, että niiden määrä jää vähäiseksi.Työ ei enää veisikään leijonanosaa elämästämme, vaan sen sijaan perhearvot nousisivat. 

Myös työpaikkapalavereja vähennetään ja niitä aletaan yhä enemmän käydä sähköisesti. Työaikaa säästyy. 

Isot laitosteatterit ovat sulkeneet ovensa koko keväkaudeksi. Estradit ovat hiljenneet ja wannabe tähtösten lavashowt on peruttu. Aika näyttää, kaipaako joku heitä syksyllä. Voi olla, että helpon kuuluisuuden aikaan ei ole paluuta. Himphamppu oli ja meni, oikea taide nousee arvoonsa. 

Jos epidemia pitkittyy, voi olla että jotkut tuotteet loppuvat kaupoista väliaikaisesti. Sekään ei ole maailman huonoin asia ihmisiille jotka ovat tottuneet runsauteen ja helppouteen. On vain hyvä, jos omaan napaan tuijottaminen hetkeksi keskeytyy. Ehkä sen jälkeen osataan sitten taas arvostaa kaikkea sitä mitä meillä on. 

Ostoskeskuksia ei ole vielä suljettu, mutta saatetaan sulkeakin. Kun turhanaikainen shoppailu ja pikamuoti jäävät pois, maapallon jätekuorma hupenee vähitellen.

Myös ökymatkailu vähenee. Nelihenkisen lapsiperheen ainoa lomanviettotapa ei enää ole lentää Phuketiin, vaan kohteita löydetään lähempää, jopa kotimaasta. Ja ehkä sekin vielä opitaan, että kotonakin voi olla.

Ihmiset huomaavat, että maailman paras paikka on koti. Ei ole pakko kipittää paikasta toiseen elämysten perässä. Ei ole pakko osallistua kaikkeen. 

Elämämme rauhoittuu. Ja vaikka koronan jälkeen pyörät alkavat taas pyöriä, se jättää jälkensä.

Toivokaamme, että hyvin käy.           

 

 
Pisteet Sanna Marinille
09.03.2020 16:17

 

Suomen pääministeri Sanna Marin (sd) on kohonnut maailmalla ilmiöksi. Ottakaamme siitä tulevat pisteet ilolla vastaan ilman sarvia ja hampaita.

Suomessa Marin on ihan tavallinen pääministeri, joka haparoi uudessa roolissaan, mutta maailmalla hän on ilmiö. Sitä hän on, koska on maailman nuorin pääministeri ja lisäksi nainen.

Hänen luentonsa Columbian yliopistossa naistenpäivänä kokosi sellaisen määrän kuulijoita, että muutama sata newyorkilaista  joutui jäämään ovien ulkopuolelle sateeseen.

Luennon aiheet olivat tuttuja, kuten muiden muassa ilmastonmuutos ja tasa-arvo. Niiden takia ei suuri yleisö paikalle tungeksinut. Ihmiset halusivat nähdä Sanna Marinin, ihmenaisen pohjoisesta maasta, jossa kaikki on  mahdollista. Ajatella, että on ilmainen koulutus ja kouluruokailu, lähes ilmainen terveydenhuolto ja vielä lasten päivähoitokin on järjestetty.

Marin vastaili asiantuntevasti ja varmasti median kysymyksiin. Itseään hän ei tuonut tarpeettomasti esiin vaan ohitti persoonaansa koskevat kysymykset tyylikkäästi. Täällä kotomaassa pantiin helpottuneina merkille, että näin sujuvaa englantia eivät Suomen pääministerit ole ennen puhuneet. Poikkeus on ollut Alexander Stubb, mutta hänelle annettiin kenkää pelkästä kateudesta.

Kun tapanani tässä on ollut piikitellä mahtinaisten pukeutumista, Marinin ulkoisessa habituksessa ei ollut mitään piikiteltävää. Asiallinen musta housupuku, mustat avokkaat, huolellinen meikki ja kauniisti kammatut pitkät hiukset. Kokonaisvaikutelma oli klassinen ja samalla naisellinen. 

Kotimaan kamaralla pääministeriä kohtasivat kotimaan huolet. Eurooppaan siirtolaiseksi pyrkivien väkivalta Kreikan ja Turkin rajlla on saanut kreikkalaiset lopettamaan turvapaikkahakemusten käsittelyn väliaikaisesti. EU ymmärtää Kreikkaa ja on hiljaisesti hyväksynyt käytännön. Suomi on mukana EU:n yhteisessä linjauksessa. Paitsi sisäministeri Vihersalo eiku Ohisalo joka on julistanut, että Kreikka tekee väärin, loukkaa kansainvälistä oikeutta ja ihmisoikeuksia. Se että Suomen hallituksen linja on epäselvä näin tärkeässä kysymyksessä alkoi näyttää pahalta muiden silmissä.

Nyt nähtiin, miten Sanna Marin ensimmäisen kerran otti johdon käsiinsä ja osoitti olevansa johtaja-ainesta. Hän vihelsi pelin poikki. Marinin mukaan on mahdollista, että jos Suomi joutuisi vastaavaan tilanteeseen kuin Kreikka nyt, myös Suomi voisi keskeyttää turvapaikkahakemusten käsittelyn. Se edellyttää kansallisen turvallisuuden vakavaa vaarantumista, mutta pykälät siihen ovat valmiina.

Ai että teki sydämelle hyvää. Kun kaiken ymmärtävä ja kaikkea suvaitseva poliitikko joutuu tosi vastuuseen, takki kääntyy ja sieltä löytyy vastuunkantaja.  Sanna Marin on nyt  tajunnut, mitä kansallinen turvallisuus merkitsee ja kenellä siitä on vastuu.

Pisteet Sanna Marinille tästäkin. Ennen kaikkea tästä.                  

 
<< Alkuun < Edellinen 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Seuraava > Loppuun >>

Sivu 1 / 198