Biisejä, biisejä, biisejä
27.02.2020 18:36

 

Kaikki hyvin. Joku tuttu jo ehti kysellä, miksi en ole muutamaan päivään blogannut. 

Selitys kuuluu, että olen tekemässä yhtä kirjoitustyötä, joka vaatii hieman paneutumista ja myös lähdemateriaalin käyttöä. Myös aurinkoinen helmikuu houkuttelee ulos, viime päivät ovat olleet niin uskomattoman keväisiä, että olisi sääli pysytellä sisällä. Yöllä mittari menee pikkupakkasen puolelle, mutta päivällä ollaan plussalla. Lunta ei edelleenkään ole, ja tuskin sitä kukaan enää kaipaakaan.

Kuuntelen hyvin vähän radiota, mutta tänään avasin keittiön radion juureslaatikon aineksia raastaessani. Se on niin tappavaa hommaa, että jotain viihdykettä piti keksiä.

Vai viihdykettä?. Mölyä, huutamista, kirkumista, pauketta.

Tulin ajatelleeksi, onkohan meillä muuta lajia kuin musiikki, jossa ammattilainen tai harrastaja pääsee niin vähällä lahjakkuudella esille. Parasta prime time -aikaa musiikille on tarjolla kaikilla kanavilla tuntikausia. Jopa Radio Puheessa, jonka ideana oli aikanaan lähettää asiapitoisia puheohjelmia. Enää ei ole niin, vaan kanavan ohjelmatarjontaa on päätetty "keventää" musiikilla. 

Ja vaikka avaisin radion mihin aikaan tahansa, siellä on aina haastateltavana joku musiikintekijä, joka on juuri tehnyt "demon". Aihe on nykytyyliin tietenkin rankka, mutta taiteilija ei halua selitellä tekstiä. Se ymmärtää joka ymmärtää. Ilmeisen tärkeää on, että saamme kuulla aivan alusta asti, ensimmäisestä ajatuksenpoikasesta lähtien, miten idea tästä "biisistä" hänen päässään syntyi. Yleensä kyseinen musiikintekijä sanoo myös, ettei hän halua biiseillään miellyttää ketään. Hän tekee musiikkia "vain ittelleen". Hienoa, mutta miksi minun pitää kuulla sitä?

En vihaa musiikkia, ei tämä sitä ole. Mutta liian helppoa täytettä radiokanaville siitä on tullut. Halpaa tietysti myös, talousvaikeudet ja yt-neuvottelut kun eivät ole vieraita mediassakaan. Pannaan biiisi soimaan ja lätistään sen jälkeen mitä keksitään. 

On hyvä että aloitteleville musiikintekijöille annetaan näkyvyttä ja kuuluvuutta. Sellaista tukea he tarvitsevat. Meillä on kuitenkin paljon samanikäisiä nuoria, joiden tekemiset ovat yhtä tärkeitä, mutta jotka eivät kiinnosta mediaa. Joku aloittelee mittavaa tutkimusta, joku tekee väitöskirjaa, joku toimii ikäistensä tukihenkilönä, joku tekee huonosti palkattua työtä ansaitakseen opiskelurahoja.

Tulee mieleen, että kyse on toimittajien ammattitaidosta. Tehdään juttu siitä, mistä on helppo tehdä.

Tänään tulleen Suomen Kuvalehden kannessa on laulaja Paula Vesalan kasvokuva ja teksti: "Paula Vesala ei halua miellyttää ketään."

Kuvis on Suomen laadukkain aikakauslehti, joten ei tämä ammattitaitokysymys ollutkaan. 

Haastattelussa Vesala sanoo: "On surkuhupaisaa, että on valtakunnan uutinen, jos käyn jonkun kanssa ulkona. Tuntuu edelleen tosi rasittavalta, kun julkisuuteen päätyy henkilökohtaisen elämän asioita."

Hm. Onpa tuollainen "valtakunnan uutinen" jäänyt itseltäni huomaamatta.